Hyökkäily

[Mummi]

koko tapahtuma oli jatkumo. ?? .

Vaikka bengali on älykäs kissa, sekin elää hetkessä kiinni, se ei tajua mikä on jatkumo eikä ymmärrä sitä, että kun ovea aukaistaessa tiukalla äänellä torutaan, toruminen kohdistuu ihmisen mielessä siihen aiempaan puremistapahtumaan. Kissa mieltää , että jotain tein nyt väärin, kun lampsin täältä kamarista isäntäväen luo - ja on ymmällä.
Kissa ja koira ei todellakaan saa käyttäytyä Isäntäväkeä ja muita ihmisiä kohtaan oikeasti uhkaavasti tai edes uhkaavan tuntuisesti leikkimällä liian rajusti
SUosittelen leikkauttamista.
Ainoa uros joka minulla on ollut, oli maatiainen, joka leikattiin noin puolen vuoden ikäisenä. Leikkaus ei todellakaan vaikuttanut sen lopulliseen kokoon. Kollimaiset posket varhaiskastroidulla pennulla saattavat jäädä pienemmäksi kuin 1-2 vuotiaana leikatulla mutta muu koko ei. Orjan lähettämän linkin takana on hyvää tietoa.
Valtaosa uroksista merkkailee aikuisena, ihan kaikki eivät. Mutta et voi tietää, oletko saanut lottovoiton eli merkkailemattoman uroksen joten leikkaus ennen sukukypsyyttä on viisas valinta. Kollin pissa haisee oikeasti kammottavalle eikä joka vuosi viitsi sohvaakaan uusia.
Bengali voi tulla sukukypsäksi hyvinkin varhain, puolen vuoden ikäinen saattaa "pystyä jo mihin vain"

[dth]

Mulla on käynyt uskomaton tuuri oman balineesi-kollini kanssa, se on jo yli 3v leikkaamatos vesseli eikä ikuna ole merkkaillut.

Tulevan benkku-ukkelin kyllä leikkautan mahdollisimman varhain, en halua edes kokeilla onneani toiste. Ja ehkä estän sillä myös kollien väliset kiistelyt valtapaikasta ym ylimääräiset suhinat.

[Pette]

Ok yritetään elää paremmin ajassa, eli ei jatketa vaan kerta riittää. Tuo pureminen ja "agressiisvisena esiintyminen" ei meillä ole ollut ongelma. Muutama vahinko purema ja tuo yksi "uhoominen". Nyt on neiti mukava kuin mikä, kova juttelemaan ja leikkimään. Meillä on koitettu tuo liika into siirtää johonkin muuhun. Työpäivän jälkeen tuntuu aina olevan tosi kova "ikävä" rauhaa ei meinaa saada jos vaikka yrittää tänne raapustaa, niin "juttua" Taralla riittää ja huomion kaipuuta.

[Mummi]

joo minä muistan tuon ilmiön jo ammoisilta opiskeluajoilta, kun minulla ole siamilainen.Kissa oli ollut luentojen aikana monta tuntia yksin ja ikävissään ja kaipasi valtavasti huomiota. Luennoilta tultua oli pakko leikkiä ja puuhata jokin tovi kissan kanssa ja sitten vasta ruveta tekemään muuta, lukemaan esim, Hesaria.

[Henke]

Hamlet leikattiin 4kk ikäisenä, koska kasvattaja halusi, että poika kasvaa hieman ennen leikkausta. Eläinlääkäri kertoi, että erityisesti uroksilla voidaan leikata jo ihan pienestä asti. Hamlet tokeni leikkauksesta erinomaisesti, eikä ole kulkusten katoamista sen kummemmin ihmetellyt.

Vauhti ei miehellä ole mihinkään hävinnyt, ja myös tuo hyökkäily on meillä tuttua. Hamlet ei hyökkää aggressiivisesti vaan nimenomaa metsästää heiluvia varpaita, tai mikä omituisinta, "halailee" ihmisten pohkeita. Halailua emme ole kieltäneet, mutta hampaiden tai kynsien käytöstä saa kyllä aina nopean kyydin poispäin EI:n kera.

[AshA]

Palaan nyt takaisin aiheeseen kun hyökkäily ei ole meillä loppunut kastroinnista huolimatta
Pikemminkin lisääntynyt.

Eilen illalla taas istuin tv:n ääressä ja Asha kiipesi syliin rapsuteltavaksi. Hetken päästä nousi seisomaan sylissäni ja alkoi tuijottaa minua silmät kiiluen, viikset suorina ja häntä viuhuen...
(ennakoi hyökkäämistä) lopetin silittämisen ja jatkoin tv:n katsomista pitäen kuitenkin kissaa silmällä. Asha hyökkäsi olkapäähäni mutta ei ehtinyt saada vahinkoa aikaiseksi koska ehdin napata sitä niskasta kiinni. Sitten pyörähti ympäri ja upotti kyntensä ranteeseeni samalla purren.
Ranteeseen tuli syvä haava josta alkoi valua verta.

En irroittanut otetta kissan niskasta, vaan nostin kissan lattialle samalla toruen ja sähisten.
Uusi hyökkäys tuli heti, ja tälläkertaa kasvoihin. Poskipäähäni ja ohimooni tuli kunnon reiät jotka vuotivat vielä tunninkin päästä.

Näitä hyökkäyksiä saan osakseni nykyisin vähintään 1-2krt viikossa, ja nykyisin hyökkäilee lapsiinkin useammin ja kertakerralta rajummin.
Leikistä ei mielestäni ole enää kysymys ? Vai onko ?

Neuvoja ? Anyone ?

(kynsien leikkausta pohdin tuolla toisessa ketjussa, olisiko siitä apua ?)

[Mistymoon]

Toivottavasti aihetta huoleen ei ole, mutta kauhukseni kirjoitustasi lukiessani minulla välähti, että olen kuullut tismalleen samanlaisia kuvauksia käytöksestä (kissa, koira, ihminen) kun taustalla on ollut jokin vakava sairaus, esim aivokasvain (ihminen), vesipää (koiralla, ei näkynyt mitenkään päällepäin).
Olisi hyvä kääntyä kissoihin ja esim neurologisiin sairauksiin perehtyneen eläinlääkärin puoleen. Ei oman kokemukseni mukaan ole bengalille (tai millekkään muulle tuntemalleni rodulle) millään tavalla tyypillistä saati tavallista käytöstä.
Voimia tilanteeseen ja myötätuntoa näin virtuaalisesti

[kainaloinen]

Kuulostaa pelottavalta, AshA. Joskus kissat voivat ilmaista myös kipua agressiivisella käytöksellä. Onhan Asha opetettu pienestä pitäen siihen ettei saa hyökkäillä ihmisten käsiin ja jalkoihin? En oikein osaa neuvoa muuta kuin että ehkä kannattaisi lääkärissä tarkistuttaa ettei kissalla ole mitään kipuja, jotka voisivat aiheuttaa moista hyökkäilyä. Ihan normaalilta kissan käytökseltä tuo ei oikein vaikuta...

[ajapi]

Sitä minäkin mietin, että kun kyseessä on riittävän vanhana luovutettu, täyspäisenä tullut kissa, niin sairaus kuulostaa todennäköiseltä vaihtoehdolta. Kipeä (=kipua tunteva) kissa voi olla agressiivinen.

Meidän ensimmäinen kissamme 20 vuotta sitten oli agressiivinen alusta asti, mutta sen kohdalla oli kyse liian varhaisesta vieroituksesta (ei tuohon aikaan tiedetty, että kissa täytyisi pitää vähintään 12-viikkoiseksi). Eläinlääkärillä kissaa kyllä tutkittiin ja tutkittiin, mutta fyysistä vikaa ei löytynyt.

Mutta kun kissa on muuttanut käytöstään äkillisesti, niin mahdollisesti (jopa luultavasti) jotain fyysistä löytyy taustalta. Suosittelen siis varaamaan pikapikaa ajan kissoja ymmärtävälle eläinlääkärille. Pidän peukut pystyssä, että vaiva on helposti hoidettavissa. Kovasti voimia koko perheelle!

[AshA]

Onhan Asha opetettu pienestä pitäen siihen ettei saa hyökkäillä ihmisten käsiin ja jalkoihin?

On opetettu, mutta ei ole sitä koskaan oppinut
Nuorempana hyökkäilyt olivat vaan huomattavasti miedompia, ikäänkuin leikkisämpiä.
Nykyään ovat agressiivisempia.

Oma tulkintani asiasta (saattaa mennä metsään) on se että kissa ei ole saanut koskaan
tarpeeksi tuntuvaa rangaistusta hyökkäilystään, joten "uskaltaa" tehdä sitä vieläkin ->
ei ole OIKEASTI oppinut että niin ei saa tehdä.
Vesipullolle tai ihmisen sähinälle/huudolle tms tuo kun ei lotkauta korvaansakaan.

Jotenkin ilmassa on sellaista (vaikea selittää) kyräilyä ja isottelua. Voisin kuvitella että
kissa toimii vastaavasti silloin kun haluaa kivuta laumansa johto-asemaan ?

Täytyy varmaankin kuitenkin varata se lääkäriaika herralle, ihan varmuuden vuoksi...

95 % ajasta tuo on kuitenkin se iloinen ja vauhdikas oma itsensä, nyhjää sylissä ja osallistuu kaikkeen mitä meillä tapahtuu
Ruokahalu on aina ollut liiankin hyvä, ja kissa on muutenkin elinvoimaisen ja terveen oloinen ja näkönen...

Kiitos kun jaksatte vastailla !